• Pomarkun kunta, Vanhatie 14, 29630 Pomarkku
  • (02) 5505 666
Hae sivustolta

Pomarkun kunta

Paras kotipaikka sinulle.

Ajankohtaista

Pöytä, tietokone, juomapullo, kaksi tussia, papereita, kukkanen, kaksi henkilöä.

Yhdeksän kuntaa opettaa tekoälyä

Ihana kamala maaseutuVerkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke on yhdeksän kunnan yhteinen elinvoimaisuuden kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kuntien valmiuksia uusien muuttajien vastaanottamiseen. Tätä edistetään kääntämällä kuntien verkkosivut eri kielille tekoälyn avulla. Hanke koordinoi ja toteuttaa kielikäännösten käyttöönottoa seuraavissa kunnissa: Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Merikarvia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen.– Hankkeen nimenkin mukaisesti kuntien verkostosta luodaan vetovoimaa, […]

Kaksi nojatuolia, henkilö istuu nojatuolissa, pöytä, kukkanen, kaappi.

Ihana kamala asukastarina – Marjaana

Miten päädyin maaseudulle? Olen Marjaana, ja olen syntynyt maalla ja elänyt maaseudulla ja maaseutukaupungeissa koko elämäni. Opiskelut sujuivat hyvin lähikaupungissa, ja Suomi on sen verran pieni maa, että etäisyydet eivät lopulta ole niin pitkiä.

Outi Nordenswan – Pomarkun lukio

Pomarkun lukiossa voi opiskella valinnaisena kielenä saksaa ja espanjaa.  Opiskelu on tehokasta pienessä ryhmässä ja tunneilla tehdään paljon keskusteluharjoituksia, joten kielitaito kohenee nopeasti. Kun ryhmä on muodostettu, kielen opiskelua saa jatkaa koko lukion ajan, vaikka osa ryhmästä päättäisikin lopettaa opiskelunsa. Yo-kokeessa valinnaisen kielen kirjoittajia on joka vuosi, ja tulokset ovat yleensä todella hyviä.

Melisa ja Sannamari Myllymäki – Pomarkun lukio

Opiskelimme Pomarkun lukiossa v.2001–2003. Oman paikkakunnan lukioon jatkaminen oli luonnollinen jatkumo yläasteen jälkeen, eikä muita vaihtoehtoja oikeastaan edes mietitty. Pomarkun lukion puolesta puhuivat tuttu koulu opettajineen, arjen helppous ilman pitkiä koulumatkoja sekä tietysti myös silkka ylpeys oman kunnan lukiosta.

Tomi Kuusimäki – Pomarkun lukio

Monen nuoren suunnitelmat tulevasta työurasta ovat hataria vielä lukioon hakeutuessa. Edessä olevat lukiovuodet ovat kuitenkin erittäin tärkeitä nuoren elämässä, sillä ne toimivat ponnahduslautana kohti tulevaa työelämää. Pomarkun lukion vahvuutena on pienten ryhmien mahdollistama yksilöllinen opetus.

Satakunnan hyvinvointialueella kiertää suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö: hammashoitovaunu Hampuli.

Hammashoitovaunua pilotoidaan Pohjois-Satakunnassa Siikaisissa, Pomarkussa ja Jämijärvellä. Pilotointi alkaa maaliskuun alussa ja jatkuu Pohjois-Satakunnassa toukokuun loppuun. Kesällä vaunu siirtyy Etelä-Satakuntaan.  Oman aikasi hammashoitovaunuun voit varata suun terveydenhuollon ajanvarausnumeroista.

Resiina, neljä henkilöä, lunta ja puita.

Sinustako oman kotikuntasi kuntalähettiläs?

Oletko ylpeä kotikunnastasi? Maaseudulla asuminen ei ole sinulle kompromissi vaan etuoikeus, elämäntapa ja asenne! Haluatko kuntalähettiläänä kertoa oman asukastarinasi maalta tai maalaiskaupungista?

Uimaranta viheriöineen.

Nuori, tule kunnalle kesätöihin!

Pomarkun kunta tarjoaa 12 pomarkkulaiselle nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään. Kesätyöpaikkoja on tarjolla tänä vuonna 2004–2009 syntyneille nuorille lasten kesäkerhossa (sis. uimavalvonta), kotiseutumuseolla sekä siivouksessa eri toimipisteissä.

Paavo Salmio – Pomarkun lukio

Siitä alkaa olemaan kohta kaksikymmentä vuotta, kun kirjoitin ylioppilaaksi Pomarkun lukiosta. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt, mikä minusta tulee “isona”. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä oli varmasti vain hyvä asia.

Uusi tuo ja vie -kiertotalouskontti avataan Tiiliruukin lajitteluasemalle

Keräämö edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteen määrää tarjoamalla uusia mahdollisuuksia tavaroiden uudelleenkäyttöön. Kiertotalous tarkoittaa tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pidentämistä, jotta raaka-aineet pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Tätä tavoitetta tukee konkreettisesti Tiiliruukin lajitteluasemalle avattava Tuo ja Vie -kiertotalouskontti.

Heidi Elakshar – Pomarkun lukio

Kirjoitin Pomarkun lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1999. Vaikka olenkin syntyperäinen pomarkkulainen ja siinä mielessä ehkä puolueellinen, kehun silti Pomarkun lukioaikoja ja saamaani opetusta. Pienen koulun etuja olivat ehdottomasti se, että niin opettajat kuin oppilaatkin tunsivat kaikki toisensa.

Rosanna Lönnberg – Pomarkun lukio

Näytin lapsilleni ryhmäkuvaa Pomarkun lukion vastalakitetuista ylioppilaista vuodelta 2002. Äitinsä pojat kuvasta löysivät, mutta esikoiseni ei tunnistanut kummitätiään eikä kuopukseni kummisetäänsä, mikä on toki ymmärrettävää, sillä kuluneet 23 vuotta ovat muuttaneen ulkonäköä yhdellä, jos toisella kuvassa poseeraavista nuorista. Lukioaikaisia kuvia katsellessani mieleeni tulvahti lukemattomia positiivisia muistoja ajalta, jonka Pomarkun lukiossa vietin.

Siirry takaisin sivun alkuun