Elämälle eväitä Pomarkun lukiosta
Pomarkun lukio on 61 vuoden ajan antanut hyvät eväät opiskeluihin ja työelämään jo noin 1600:lle pohjoissatakuntalaiselle. Olen yksi näistä onnekkaista. Sain valkolakin rehtori Toivo Pykäläisen painamana syvälle päähäni toukokuussa 1974.
Lukioajasta jäivät erityisesti mieleeni pätevät, vanhan koulukunnan opettajat, mutta myös nuoret, uusia tuulia kouluun tuoneet kansankynttilät. Heille kiitos, että lukio oli erinomaisen hyvin kiinni ajassa. Tunneilla seurattiin tarkasti maailman tapahtumia ja keskustelu oli vilkasta. Vaihto-oppilaita lähti matkaan melkein joka vuosi. Ohessa usalainen ylioppilaskuvani, josta ei finnejä löydy ja amisviiksetkin on häivytetty. Tämä ennen Photoshoppia!
1970-luvun alkupuoli oli voimakkaan puoluepolitisoitumisen aikaa. ”Kouludemokratia” tunkeutui Pomarkunkin lukioon kouluneuvoston myötä. Sain kunnian olla koulumme historian ensimmäisessä kouluneuvostossa yhtenä kolmesta oppilasjäsenestä. Kouluneuvostomme merkittävimmät päätökset taisivat olla järjestyssäännön laatiminen koululle ja tupakkahuoneen saaminen oppilaille. Onneksi tuo kouludemokratiakokeilu tupakkahuoneineen kuoli omaan järjettömyyteensä muutaman vuoden jälkeen.
Pomarkun lukiosta sain tukevan pohjan kaupallisille opinnoille ja tapahtuma-alalle, jossa tein 35-vuotisen uran tuottajana, ohjaajana ja käsikirjoittajana. Tänään asun Pomarkussa ja olen valtakunnallisen Palokuntalainen-lehden päätoimittaja. Teen myös muita lehtitöitä.
Kirjoittamiseen sain kipinän Pomarkun yhteiskoulun lukiosta ja sitä edeltäneestä keskikoulusta. Suomen kielen opetus oli huippua Pomarkun ”Harvardissa”.
Ajan sanotaan kultaavan muistoja. Muistot Pomarkun lukiosta eivät vaadi kultauksia. Pienen lukion arvon ymmärtää aina paremmin, kun on riittävästi maileja maailmalla takana.
Loppukevennys: Aromaan Jaakko mainitsi kirjoituksessaan muutaman Pomarkun lukion lempinimen. Tässä listaan yksi lisää: Kirjailija Reijo Mäki Turun kauppatorilla kesäaamuna joskus 1990-luvun alussa: ”Me olemme tuon Koivusen kanssa Pomarkun paini- ja pesäpallolukion kasvatteja.”